Bakteerit ja virukset ovat keskenään erilaisia pieneliöitä

Bakteerit ovat yksisoluisia, jakautumiskykyisiä organismeja, joilla on sekä DNA:ta että RNA:ta. Virukset tarvitsevat puolestaan aina isäntäsolun voidakseen lisääntyä. Antibiootit kykenevät vaikuttamaan itsenäisesti jakautumiskykyisiin bakteereihin, mutta virusinfektioita on kaiken kaikkiaan hankalampi hoitaa lääkkeiden avulla.

Bakteereilla ja viruksilla on kummallakin omat toimintatapansa. Molemmat aiheuttavat meille sairauksia, mutta muuten niillä ei ole yhtäläisyyksiä. Bakteerit ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia ja eläviä organismeja, joilla on oma aineenvaihdunta ja kyky lisääntyä itsenäisesti. Jos ihmiskehoon pääsee liian paljon bakteereita, ne voivat aiheuttaa taudin, joka pahimmillaan johtaa kuolemaan. Bakteeri-infektioiden etenemisen voi pysäyttää antibiooteilla.
Virukset sen sijaan ovat rakenteeltaan hyvin yksinkertaisia, eivätkä ne oikeastaan ole edes eläviä.

Bakteerien ja virusten keskeiset erot

  • Koko: Bakteerit ovat paljon isompia kuin virukset.
  • Rakenne: Viruksilla on hyvin yksinkertainen rakenne. Niillä ei ole solurakennetta eikä omaa aineenvaihduntaa. Tarkalleen ottaen ne eivät ole eläviä organismeja. Bakteerit puolestaan ovat eläviä ja niillä on sekä soluseinä että solunsisäisiä rakenteita.
  • Lisääntyminen: Virukset eivät voi lisääntyä itsekseen. Ne valtaavat ihmisen soluja ja käyttävät niitä isäntinään – ilman isäntäsoluja virukset kuolevat. Bakteerit sen sijaan lisääntyvät itsenäisesti jakautumalla.
  • Sairauksien aiheuttaminen: Virukset ja bakteerit aiheuttavat meille sairauksia eri tavoin. Virukset tuhoavat kehomme soluja. Bakteerit aiheuttavat vahinkoa esimerkiksi tuottamalla myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita.
  • Hoito: Bakteeri-infektiota hoidetaan antibiooteilla. Antibiootit hyökkäävät bakteerien rakenteita vastaan ja tuhoavat ne. Viruksia sen sijaan on vaikeaa torjua lääkkeiden avulla. Antibiootit ovat tässä suhteessa hyödyttömiä, sillä viruksilla ei ole omaa aineenvaihduntaa eikä soluseinää, johon antibiootit voisivat vaikuttaa. Viruksia vastaan kehitetyt lääkkeet tehoavat ainoastaan tiettyjä yksittäisiä virustyyppejä vastaan. Jos kehomme oma puolustus onnistuu torjumaan viruksen, tulemme useimmiten kyseiselle virukselle immuuneiksi, eikä sama taudinaiheuttaja voi enää aiheuttaa infektiota.

Toinen keskeinen virusten ja bakteerien ero on se, että kaikki bakteerit eivät aiheuta sairauksia. Osa niistä ovat jopa ihmiselle elintärkeitä.

Miksi tarvitsemme bakteereita

Ihmiskehossa on noin 15 kertaa enemmän bakteereja kuin kehon omia soluja. Yhteensä meissä on siis noin 100 miljardia bakteeria. Bakteereilla on tärkeä tehtävä varsinkin ruoansulatuselimistössä, joka ei yksinkertaisesti pystyisi toimimaan ilman niitä. Suolistossamme asuu erityisen suuri määrä bakteereja. Ne auttavat tuottamaan happoja, rasvoja ja eri vitamiineja. Esimerkiksi elimistölle äärimmäisen tärkeää B12-vitamiinia tuottavat nimenomaan suolistobakteerit.

Bakteerit ovat siis oleellinen osa elämäämme.